Lomalla!!

Uutta ja vanhaa Levin rinteillä

Lomaaaaa….

Vihdoin on ollut aikaa ihan vaan lomailla. Toukokuun lopun helteet jouduttivat kevään etenemistä noin 2-3 viikolla. Lumet hupenivat kovaa vauhtia tunturissa ja rinteet houkuttelivat kävelemään.

26.5 Levitunturilla

Vetoapua

Koulupäivän päätteeksi päätin lähteä katsomaan, miltä Levitunturi näyttää ylhäältä käsin. Samalla kokeilin, miten Bianca suhtautuu reppuun selässään. Eihän siinä ollut mitään ongelmaa valjaita päällään pitämään oppineelle koiralle. Melko lailla tunturi käveltiin ympäri. Ei pöllömpi iltalenkki.

Retkievästä.. Kiitos!!

27.5 Aakenukselle

Hiljaisuus

Vasalaella

Seuraavana päivänä ajeltiin Aakenuksen juurelle ja lähdettiin nousemaan kohti Vasalakea. Keli oli täydellinen. Vasalaella pidettiin pitkä tauko maisemista ja kelistä nauttien. Matka jatkui Porokämpälle ja siitä takaisin autolle. Koko matkalla ei nähty ketään. Mieli lepäsi.

Varpaatkin lepää

Porokämppä

Päättäjäiset ja ”etelän reissu”

2.6 päättyi koulu virallisesti. Juhla oli mukava, vaikka tunsinkin itseni kovin vanhaksi valmistuvien nuorten joukossa. Yksi puhe oli ehkä omituisin päättäjäispuhe, mitä olen koskaan kuullut, mutta kahvipöytä oli ehdotonta Levi-instituutin parhautta. Sääennusteen mukaan keleissä oli tulossa selkeä muutos kylmempään. Niinpä oli aikaa lähteä heittämään ensimmäinen muuttokuorma Keski-Suomeen. Pikaisen kuorman purkamisen jälkeen pakkasin paluumatkalle tuttavan kuorman ja suuntasin takaisin napapiirin paremmalle puolelle. Heitin huonekalut Enontekiölle ja ajelin takaisin Könkäälle. Noin 2,5 vuorokaudessa kilometrejä kertyi melko tarkalleen 2000.

Kärhö sentään oli hengissä

7.6 Pallakselle

Suomen vanhinta merkittyä vaellusreittiä

Kurjenkanervat kukassa

Ruohokanukat kukkivat alempana

Sielikkö

Viileä keli jatkui, mutta tunturit näyttivät kutsuvilta. Päivällä pienen arpomisen jälkeen lähdin Biancan kanssa Pallakselle. Siellä käveltiin noin 20km Rihmakurulle ja takaisin. Vaikka kaappini ovat pullollaan eläin- ja kasvikirjoja, ostin Pallaksen luontokeskukselta pitkään haluamani Tunturi Kasvion. Tunturin kasvit alkoivat vasta availla kukkiaan, mutta maisemat olivat jälleen mitä upeimmat. Tunturilinnut aloittelevat pesintää ja puuttomalla paljakalla tiellemme osui niittykirvisiä, kivitaskuja, pikkukuovi, kapustarintoja, tunturikihu ja kiiruna. Alempana tunturikoivikoissa laulelivat pajulintu, västäräkki, keltavästäräkki ja tietty Pallashotellilla pesivät räystäspääskyt.

Bianca taukoilee Rihmakurussa

Kiiruna

Poroja

Myrsky

Sitten iskikin melkoinen kevätmyrsky. Räntä satoi vaakatasossa. Osassa Lappia maa jäi valkoiseksi. Kittilässä räntä tuntui sulavan pois maahan osuessaan. Toivottavasti hillankukat eivät paleltuneet pahasti. Keli oli mitä parhain kylpylässä lekotteluun. Nyt suunnitteilla on ainakin pari vaellusta, mutta niistä lisää, mikäli kelit mahdollistavat retket.