sunnuntai 23. elokuuta 2015

Elämää ruusunpunaiset lasit silmillä

Uskomattomia onnenkantamoisia

Olen nyt reilun viikon voinut ilmoittaa osoitteekseni Sokkaporantie 29, 99140 Köngäs. Talon löytyminen oli todiste sosiaalisen median voimasta. Kun opintovapaa varmistui, laitoin facebookiin päivityksen, jossa pyysin apua pohjoisen ystäviltä asunnon etsimiseen. Noin vartissa alkoi tapahtua. Se, miten asiat loksahtelivat kohdalleen, ihmetyttää vieläkin. Talo on joka suhteessa ihan unelmapaikka tämän vuoden tarpeeseen.

Kyllä kelpaa asustella :)
Pätkis, talon ainoa alkuperäisasukas 

Sopu sijaa antaa

Tuskin olisin opiskelijabudjetilla pystynyt taloa vuokraamaan ja muutenkin se olisi ollut turhan suuri yhdelle. Sekin asia järjestyi, kun Suomisen Maiju oli myös asunnon tarpeessa ja päätettiin vuokrata paikka yhdessä. Olen asunut niin pitkään yksin, että tuntuu todella mukavalta, kun voi puhua jonkun muunkin kuin koirien kanssa. Molempien koiratkin tottuivat toisiinsa nopeasti. Tontilla on nyt noin 40 koiraa ja kaikki huskyt ulvovat yhtenä laumana.

Nelijalkaisia sisällä asustelee minun Pepin lisäksi vanha herrasmies Elmeri, Maijun iäkäs ykkösjohtaja Kuura ja jackrusselinterrieri Pätkis, joka jäi pitämään talosta huolen ja katsomaan meidän vuokralaisten perään ;) Kaikki ovat ihania persoonia ja on ollut ilo tutustua niihin

Peppi sulautuu sujuvasti joukkoon, kun on juustoa tarjolla.

Ympyrä sulkeutuu

Sen lisäksi, että talo on todella mukava ja koiratarhat oli valmiina, on sijainti myös ihan nappiosuma. Matkaa Levin huskypuistoon (kennel Polar Speed) on reilu 200 metriä. Siellä tulen käymään syksyn aikana tarvittaessa apuna ja talvella pidempäänkin. Eero, Yukon ja Yolanda tulivat lähelle kotikenneliään, mistä minäkin aloitin reilut 10 vuotta sitten Lapin työkeikat koirieni kanssa.

Yukon ja Yolanda, sisko ja sen veli aamun juoksutarhairroittelun jälkeen

”Oletko viihtynyt Lapissa?”


Tuohon nyt jo monesti kysyttyyn kysymykseen on vielä vaikea vastata muuta kuin että ehdottomasti KYLLÄ. Nyt tosin katselen vielä asioita ruusunpunaisten lasien läpi. Kyllä se arkitodellisuus vielä valkenee. Toistaiseksi kaikki tapaamani ihmiset ovat olleet ystävällisiä ja mukavia. Kaikki hyvin siis napapiirin paremmalla puolella.

Pari viikkoa takana!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti